Sääntömuutoksen taustat

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 asetti hallituksen tehtäväksi selvittää yhdistyksen sääntöjen muuttamista ikuisuusjäsenyyden poistamiseksi. Samalla sääntöjä päivitettäisiin käyttämään hyödyksi vuonna 2010 muuttuneen yhdistyslain tarjoamia mahdollisuuksia. Sääntömuutoksen valmisteluun perustettiin sääntömuutostyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Artur Kreisberg. Työryhmä kokoontui kevään ja syksyn 2013 aikana yhteensä neljä kertaa ja laati seuraavat ehdotukset sääntöjen muuttamiseksi.

Ikuisuusjäsenyys

Ikuisuusjäsenyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhdistykseen kertyy jäseniä, jotka eivät ole enää yhdistyksen toiminnassa millään tavalla mukana, mutta joita ei voida kuitenkaan mitenkään laillisesti erottaa yhdistyksestä. Tällaiset jäsenet saattavat pitkällä tähtäimella aiheuttaa ongelmia esimerkiksi ylimääräisiä kokouksia kutsuttaessa. Jäsenet-kohtaa tiukentamalla voidaan paremmin määritellä, keitä Linkki Jyväskylä ry haluaa jäsenikseen. Ehdotuksen sanamuodot noudattelevat Patentti- ja rekisterihallituksen tarjoamaa sääntömallia.

3. Jäsenet

Yhdistyksen varsinaisena jäsenenä voi olla Jyväskylän yliopistossa tietotekniikkaa pää- tai sivuaineena opiskeleva perus- tai jatko-opiskelija, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Varsinainen jäsenyys sidotaan tässä ehdotuksessa tietotekniikan opiskeluun ja opintojen päättyminen on peruste erottamiselle yhdityksestä, koska silloin jäsenyyden ehdot eivät enää täyty. Niille, jotka haluavat jatkaa yhdistyksen jäsenenä, tarjotaan kannattajajäsenyyttä, josta tullaan perimään jäsenmaksua. Kannattajajäsenyyttä voitaisiin tarjota esimerkiksi tietotekniikan laitoksen henkilökunnalle.
Jäsenen erottamista koskevaa kohtaa laajennetaan käsittämään kaikkia tapauksia, joissa hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyillään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Pienellä muutoksella voidaan molemmille jäsenryhmille määritellä erikokoisen jäsenmaksun eli varsinaisille jäsenille 0 euroa ja kannattaville joku muu. Sanamuotoja on myös muutettu vastaamaan PRH:n sääntömallia.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää kevätkokous. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

Toiminnantarkastaja

Tilintarkastaja-nimike on vaihdettu toiminnantarkastajaksi, tämä ei käytännössä vaikuta yhdistyksen toimintaan. Ainoa muutos on se, ettei toiminnantarkastajan tarvitse enää olla yhdistyksen ulkopuolelta. Toiminnantarkastajien määrää myös tiputetaan yhteen, sillä yhdistyksen toiminta ei ole niin laajaa, että kahdelle toiminnantarkastajalle olisi tarvetta

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

Osallistuminen etänä ja jäsenten oikeudet kokouksessa

Tähän kohtaan sääntöjä on lisätty mahdollisuus järjestää yhdistyksen kokouksiin etänä osallistuminen sekä tarkennettu jäsenryhmien oikeudet. Hallituksella on mahdollista pitää omia kokouksiaan etänä ilman sääntömuutosta.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä ja kunniajäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Muut korjaukset

Sääntöjen kohtaan 11, varsinaiset kokoukset, on korjattu syyskokouksessa käsitteltäviä asioita. Toimintasuunnitelmaa sekä tulo- ja menoarvio ei enää esitellä vaan se vahvistetaan.